Kognitiivis-analyyttinen terapia (KAT) on vakiinnuttanut asemansa yhtenä vaikuttavista psykoterapiamuodoista, erityisesti kun tarkastellaan sen soveltuvuutta monenlaisiin mielenterveyden haasteisiin. KAT:n integratiivinen luonne, jossa yhdistyvät kognitiivisen psykologian ja psykoanalyyttisen ajattelun parhaat puolet, tekee siitä erityisen relevantin nykypäivän terveydenhuollossa. Alunperin KAT on syntynyt Briteissä -70-luvulla, hyvin samankaltaisessa talouden puristuksessa kuin nyt. Tarvittiin terapiamuoto, joka olisi vaikuttava, määrämittainen, asiakkaan toimijuutta korostava ja oikeudenmukainen julkisten varojen käyttämisen suhteen.
Kognitiivis-analyyttinen terapia (KAT) on yksi NHS Talking Therapies -ohjelman (ennen IAPT) tarjoamista psykoterapiamuodoista. Se on lyhytkestoinen, yleensä 16-24 istunnon mittainen terapia, joka yhdistää kognitiivisen ja psykodynaamisen terapian elementtejä. KAT terapiaa testataan myös lyhyempinä interventioita. Lähtökohtaisesti KAT työskentelyssä pyritään kuitenkin menemään pintaa syvemmälle ja vähintään 16 kerran pituus mahdollistaa sen, että terapiaan voidaan rakentaa alun reformulaatiovaihe, keskivaihe ja terapian päättämisvaihe, joilla on kullakin oma tehtävänsä. KAT:ia voidaan käyttää niin yksilö-, ryhmä- kuin pariterapiakontekstissa.
Mistä KAT-terapiassa on kyse?
KAT on erityisen aktiivinen ja yhteistyöhön perustuva terapiamuoto. Terapiassa asiakas pääsee havainnoimaan omaa elämäänsä ja tekemään aktiivista työtä ensialkuun tunnistaakseen ja sitten muuttaakseen haitallisia toimintatapoja ja ajatusmalleja. KAT:n vaikuttavuus perustuu sen kykyyn mennä pinnan alle, eli mielenterveyden haasteiden juurisyihin.
Kognitiivinen ja psykodynaaminen yhdistelmä: KAT terapiassa yhdistyvät kognitiivisen terapian keskittyminen ajatusten ja käyttäytymisen muuttamiseen sekä psykodynaamisen terapian painotus menneisyyden kokemusten ja tiedostamattomien tekijöiden ymmärtämiseen.
KAT on relationaalinen terapia, mikä tarkoittaa, että se korostaa ihmissuhteiden merkitystä ihmisen hyvinvoinnille. Terapiassa keskitytään tutkimaan potilaan ihmissuhteita, niiden dynamiikkaa ja niitä haitallisia malleja, jotka toistuvat ihmissuhteissa. Näiden mallien tunnistaminen ja muuttaminen on keskeinen osa KAT-prosessia. Vahva relationaalinen fokus tarkoittaa, että se luonnostaan käsittelee motivaatioon, sitoutumiseen ja mahdollisiin häiriöihin terapiasuhteessa liittyviä vaikeuksia, jotka voivat johtaa keskeytykseen tai ennenaikaiseen lopettamiseen.
KAT on myös transdiagnostinen hoitomuoto. Tämä tarkoittaa, että se ei ole sidottu tiettyyn diagnoosiin, vaan se soveltuu erilaisten mielenterveyden haasteiden hoitoon. KAT:ssa potilasta ei määritellä hänen diagnoosinsa kautta, vaan hänet nähdään yksilönä, jolla on omat ainutlaatuiset haasteensa.
Reformulaatiosta tunnistamisen kautta muutokseen
KAT on tapausjäsennysperusteinen terapia. Tämä tarkoittaa, että jokainen hoito räätälöidään yksilöllisesti potilaan tarpeiden ja haasteiden mukaan. Tapausjäsennys auttaa ymmärtämään potilaan oireiden ja vaikeuksien taustalla olevia mekanismeja ja ohjaa hoidon suunnittelua. Tapausjäsennys ohjaa yhteistä työskentelyä vahvasti hoidon läpi. Terapiassa hyödynnetään aktiivisesti yhdessä rakennettuja karttoja ja dialogia asiakkaan ongelmien ja niiden taustalla olevien tekijöiden ymmärtämiseen. Tyypillisesti asiakkaalle kirjoitetaan terapeuttinen kirje, joka kokeaa yhteisen ymmärryksen ongelman taustoista ja syistä sekä tavoitteet yhteiselle työskentelylle.
KAT hyödynnetään seuraavissa haasteissa:
-
- Aikuisten ja nuorten mielenterveyshaasteet perus- ja erikoissairaanhoidossa harvoilla poissulkukriteereillä (lähinnä vakava päihteiden väärinkäyttö).
-
- Monilla ahdistusta tai masennusta kokevilla ihmisillä on oireilun taustalla hyväksikäyttöä, traumoja tai vakavaa laiminlyöntiä. KAT tarjoaa turvallisen ja tehokkaan lyhytterapiamuodon, joka täydentää nykyisiä muita interventiomalleja erityisesti niille, jotka haluavat työstää taustalla olevia ongelmia oirefokuksen sijaan.
-
- Neuroottiset ongelmat (mukaan lukien masennus, ahdistus ja syömishäiriöt), persoonan kompleksisuus (erityisesti epävakaa persoonallisuushäiriö) ja jotkut psykoottiset diagnoosit (esim. bipolaarisuus); itsetuhoisuus tai toistuva itsensä vahingoittaminen.
-
- Ihmissuhdevaikeudet, mukaan lukien ongelmat vihanhallinta, seksuaaliset haasteet, suru, menetys ja krooninen trauma/ hyväksikäyttö.
-
- Elinkaaren haasteet: esim. Aikuistumiseen, ikääntymiseen ja vanhemmuuteen liittyvät kysymykset.
-
- Sopeutuminen fyysisiin terveyshaasteisiin (esim vaikeudet sitoutua hoitoon, diabetes, astma).
-
- Kehityshaasteet ja oikeuspsykologia.
Briteissä potilaat lähetetään KAT terapiaan yleensä silloin, kun tarvitaan syvällisempää tai vuorovaikutuksellisempaa työskentelyotetta. Esimerkiksi kun
-
- potilas on kokeillut kognitiivista käyttäytymisterapiaa (KKT), mutta oireet eivät ole merkittävästi vähentyneet
-
- avunhakijalla on monisyisiä tai pitkäaikaisia mielenterveysongelmia, kuten persoonan kompleksisuutta, toistuvia masennusjaksoja tai traumaattisia kokemuksia
-
- oirelähtöinen terapia ei ole riittävää, vaan ihminen hyötyy toistuvien haitallisten toimintamallien tutkimisesta ja toimivampien tapojen kehittämisestä ihmissuhteissaan tai elämässään yleensä
-
- ihminen kokee tarvitsevansa syvempää ymmärrystä ongelmiensa taustalla olevista syistä ja toistuvista kuvioista
-
- dialoginen ja vuorovaikutukseen keskittyvä lähestymistapa on erityisen hyödyllinen
Toki päätös KAT-terapian sopivuudesta tehdään aina yhdessä ammattilaisen kanssa arviointiprosessin jälkeen huomioiden ihmisen yksilölliset tarpeet, oireet ja toiveet, sekä saatavilla olevat resurssit.
Vakuuttava tutkimusnäyttö:
Useat meta-analyysit ja satunnaistetut kontrolloidut tutkimukset ovat osoittaneet KAT:n tehokkuuden monenlaisten mielenterveyden haasteiden hoidossa. KAT:n vakiintunutta asemaa ja vaikuttavuutta osoittaa sen sisällyttäminen Ison-Britannian kansallisen terveyspalvelun (NHS) tarjoamiin psykoterapiamuotoihin. Lisäksi National Institute for Health and Care Excellence (NICE) on sisällyttänyt KAT:n ohjeistuksiinsa yhtenä mahdollisena hoitomuotona monille mielenterveyden häiriöille, kuten masennukselle ja persoonallisuushäiriöille. NICE:n tiukka arviointiprosessi takaa, että vain vaikuttavat ja tutkitusti tehokkaat hoidot, kuten KAT, hyväksytään ohjeistuksiin.
KAT on laajimmin levinnyt Briteissä ja Suomessa
Klassinen 16-24 kerran KAT terapia on yksi julkisen NHS Talking Therapies -ohjelman (ennen IAPT) suosittamista psykoterapiamuodoista. Talking therapies vastaa Suomen Terapiat etulinjaan -hanketta. National Institute for Health and Care Excellencen (NICE) ohjeistuksissa KAT on mainittu yhtenä hoitomuotona tietyille mielenterveyden häiriöille, kuten masennukselle ja persoonallisuushäiriöille. Mukaan ovat päässeet KKT, psykoanalyyttinen ja psykodynaaminen te, systeeminen, humanistinen, interpersoonallinen, dynaamis-interpersoonallinen terapia ja “neuvonta”. NICE:n ohjeistuksiin hyväksyttävät hoidot käyvät läpi tiukan arviointiprosessin. KAT:n sisällyttäminen NICE:n ohjeistukseen on osoitus sen vaikuttavuudesta ja tutkimusnäytön vahvuudesta.
KATin kompetenssipohja ja laadunvarmistus
NHS/Talking therapies on lisäksi julkaissut kompentenssikuvaukset suosittamistaan psykoterapiamuodoista. Nämä viralliset asiakirjat ovat jokaisen halukkaan saatavilla verkossa ja ne kuvaavat selkeällä ja ymmärrettävällä kielellä, mitä tietoja ja taitoja ammattilaisten on hankittava voidakseen harjoittaa tiettyä terapiaa. Ne on ensisijaisesti tarkoitettu menetelmän ulkopuolisille: palvelujen tilaajille, johtajille, rahoittajille, käyttäjille ja suurelle yleisölle.
ACAT (Association for Cognitive Analytic Therapy) päätti, että olisi poliittisesti viisasta, että KAT:lla olisi oma osaamisvaatimuskehyksensä. Osaamisvaatimuskehyksen kehittämistä valvoi asiantuntijaryhmä, joka koostui tutkijoista, kokeneista kognitiivis-analyyttisista psykoterapeuteista, kouluttajista ja työnohjaajista, joilla oli kokemusta NHS:n johtamisesta, terveyspalvelujen tutkimuksesta, IAPT:stä, KAT-tutkimuksesta ja koulutuksen akkreditoinnista.
Kompetenssikehys on rakennettu KAT:in kolmiosaiselle rakenteelle (reformulation, recognition ja revision). Lisäksi mukaan otettiin tieto KAT:n perusperiaatteista ja terapian perustasta sekä KAT:in liittyvät meta-kompetenssit. Nämä kuvaukset määrittelevät ne taidot ja tiedot, joita psykoterapeutilta edellytetään, jotta hän voi tarjota kyseistä terapiaa pätevästi. Kompetenssianalyysien avulla voidaan varmistaa, että KAT kompetenssit tunnistetaan myös kansainvälisesti ja huomioidaan koulutuksen rakenteissa ja tätä kautta pätevyydessä. Kompetenssit on arvioitu myös ICATAssa eli kansainvälisessä KAT kattojärjestössä.
Malli on julkisesti saatavilla muiden psykologisen terapian mallien rinnalla osoitteessa https://www.ucl.ac.uk/pals/research/clinical-educational-and-health-psychology/research-groups/competence-frameworks-11
KAT artikkeleita
Mitä KAT on?
Meta-analyysit kognitiivis-analyyttisen terapian vaikuttavuudesta:
Hallam, C., Simmonds-Buckley, M., Kellett, S., Greenhill, B. and Jones, A. (2021), The acceptability, effectiveness, and durability of cognitive analytic therapy: Systematic review and meta-analysis. Psychology and Psychotherapy: Theory, Research and Practice 94 (2021): 8-35. https://doi.org/10.1111/papt.12286
Simmonds-Buckley, M., Osivwemu, E. O., Kellett, S., & Taylor, C. (2022). The acceptability of cognitive analytic therapy (CAT): meta-analysis and benchmarking of treatment refusal and treatment dropout rates. Clinical Psychology Review, 96, 102187.
Satunnaistetut kontrolloidut tutkimukset (RCT):
Clarke, S., Thomas, P., & James, K. (2013). Cognitive analytic therapy for personality disorder: randomised controlled trial. The British Journal of Psychiatry, 202(2), 129-134.
Chanen, A. M., Mccutcheon, L. K., Germano, D., Nistico, H., Jackson, H. J., & Mcgorry, P. D. (2009). The HYPE Clinic: an early intervention service for borderline personality disorder. Journal of Psychiatric Practice®, 15(3), 163-172.
Chanen, Andrew M., et al. ”Early intervention for adolescents with borderline personality disorder using cognitive analytic therapy: randomised controlled trial.” The British Journal of Psychiatry 193.6 (2008): 477-484.
Chanen, A. M., Jackson, H. J., McCutcheon, L. K., Jovev, M., Dudgeon, P., Yuen, H. P., … & McGorry, P. D. (2008). Early intervention for adolescents with borderline personality disorder using cognitive analytic therapy: randomised controlled trial. The British Journal of Psychiatry, 193(6), 477-484.
Mulder, R., & Chanen, A. M. (2013). Effectiveness of cognitive analytic therapy for personality disorders. The British Journal of Psychiatry, 202(2), 89-90.
(KAT on tehokas hoito persoonallisuushäiriöiden hoidossa)
Evans, M., Kellett, S., Heyland, S., Hall, J., & Majid, S. (2017). Cognitive analytic therapy for bipolar disorder: A pilot randomized controlled trial. Clinical Psychology & Psychotherapy, 24(1), 22-35.
(KAT toimii bipolaaripotilaiden hoidossa).
Muita tutkimusartikkeleita:
Balmain, N., Melia, Y., Dent, H., & Smith, K. (2021). A systematic review of service user’s experience of cognitive analytic therapy (CAT). Psychology and Psychotherapy: Theory, Research and Practice, 94, 36-63.
Baronian, R., & Leggett, S. J. (2020). Brief cognitive analytic therapy for adults with chronic pain: A preliminary evaluation of treatment outcome. British Journal of Pain, 14(1), 57-67.
(KAT on lupaava hoitomuoto kroonisesta kivusta kärsiville)
Bell, L. (1999). The spectrum of psychological problems in people with eating disorders, an analysis of 30 eating disordered patients treated with cognitive analytic therapy. Clinical Psychology & Psychotherapy, 6(1), 29-38.
(KAT voi olla hyödyllinen syömishäiriöiden hoidossa)
Calvert, R., & Kellett, S. (2014). Cognitive analytic therapy: A review of the outcome evidence base for treatment. Psychology and Psychotherapy: Theory, Research and Practice, 87(3), 253-277.
Ghasemi, S. M., Feiznia, Z., Karbasi, T., Roostaee, M., Alipour Azami, Z., Hosseini Arian, N., & Rayyat Moeini, F. (2024). Cognitive analytic therapy for the treatment of post-traumatic stress disorder: a randomized controlled trial. Nordic Journal of Psychiatry, 78(6), 489–496. (KAT on tehokas hoitomalli PTSD potilailla.)
Jacqueline A Fosbury, Catherine M Bosley, Anthony Ryle, Peter H Sönksen, Susan L Judd; A Trial of Cognitive Analytic Therapy in Poorly Controlled Type I Patients. Diabetes Care 1 June 1997; 20 (6): 959–964.
(KAT edesauttaa diabetespotilaiden hoitotasapainoa).
Owen, Kiri, et al. ”Evaluating cognitive analytic therapy within a primary care psychological therapy service.” British Journal of Clinical Psychology 62.3 (2023): 663-673.
Wakefield, S., Delgadillo, J., Kellett, S., White, S., & Hepple, J. (2021). The effectiveness of brief cognitive analytic therapy for anxiety and depression: A quasi‐experimental case—Control study. British Journal of Clinical Psychology, 60(2), 194-211.
(KAT toimii monennäköisissä kompleksisissa häiriöissä)
Yhteenveto: Kognitiivis-analyyttinen terapia on vaikuttava, monipuolinen ja tapausjäsennysperusteinen hoitomuoto, joka soveltuu hyvin perusterveydenhuollon tarpeisiin. Sen relationaalinen ja transdiagnostinen lähestymistapa mahdollistaa erilaisten mielenterveyden haasteiden, myös kompleksisten, tehokkaan hoidon.
Artikkelin kirjoittaja on Katri Kanninen, PsT, KAT psykoterapeuttikouluttaja ja ICATAn (International cognitive analytic association) entinen presidentti ja nykyinen hallituksen ja koulutusvaliokunnan jäsen.
